Kännykkä piippaa herätyksen merkiksi, mutta väsymys pitää Lauran, 23, peiton alla. Kuudennen torkkuhälytyksen jälkeen Otaniemessä opiskeleva sähköteekkari pakottautuu ylös, ulos ja luennolle. Horros jatkuu puoleenpäivään, haukotukset repivät leukoja eikä tenttikirjasta tartu päähän otsikoita enempää. Ajatus alkaa juosta ja opiskelu sujua vasta parin tunnin kuluttua heräämisestä.

Tanskassa perustettu aamu-unisten etujärjestö B-society ei syyttäisi teekkaria laiskuudesta, vaan lokeroisi Lauran suoraan B-ihmisiin: illanvirkkuihin, joilta sekä henkinen että fyysinen herääminen käy muita hitaammin. A-ihmiset taas nousevat mieluusti varhain ja ovat parhaimmillaan heti aamusta. Pian kaksivuotias, jo Suomeenkin levinnyt järjestö kapinoikin virka-aikoihin sidottua elämänrytmiä vastaan.

Agraariyhteiskunta oli A-ihmisiä varten, nykypäivänä tarvitaan enemmän B-ihmisiä, julistaa B-society ja perää kouluihin ja työpaikoille joustavampaa kulttuuria. Nythän myöhästelijoitä ja pitkäännukkujia pidetään usein vain saamattomina. Todellisuudessa kyse on kuitenkin pitkälti peritystä ominaisuudesta, jota vastaan on vaikea tapella.

A- ja B-ihmisten erot löytyvät geeneistä: brittiläisessä Surreyn yliopistossa tehdyt tutkimukset osoittavat, että joidenkin ihmisten unirytmiä säätelevät Per3-geenit tuottavat tavallista lyhyempiä proteiiniketjuja, jotka taas vaikuttavat niin heräämis- kuin nukahtamisaikaan.

B-society esittää, että vain 10–15 prosenttia väestöstä kuuluisi puhtaasti A-ihmisiin, kun taas B-ihmisiä olisi 15–25 prosentin edestä. Suurin osa ihmisistä sijoittuu ääripäiden väliin.

Uppsalan yliopistossa on kartoitettu ilta- ja aamuvirkkujen eroja: ensimmäiset menestyvät paremmin vapaassa ympäristössä, kun taas jälkimmäiset rakastavat rutiineja. B-society veikkaakin B-ihmisten olevan innovaatioyhteiskuntaa eteenpäin vievä voima. Rutiiniarjessa menestyivät säntilliset A:t, nyt on B-väen vuoro.

Karkeasti yleistäen iltavirkkuja löytyykin tavallista enemmän taiteilijoiden, psykologien ja toimittajien joukosta. Se ei ole ihmekään – onhan omituisena pidetty vuorokausirytmi perinteisesti laskettu boheemien yksinoikeudeksi.

Nyt yökyöpelöinti on jo sallittua muillekin: mahdollistavathan internet ja aina vain kansainvälisemmät työyhteisöt esimerkiksi etätyöt ja videoneuvottelut. Vaikkapa Japanin ja Suomen välillä on jo totuttu aikaeroon, miksei siis aikataulujen sovittaminen yhteen naapurihuoneessa istuvan B-ihmisen kanssakin onnistuisi.

Neljättä vuotta TKK:ssa opiskeleva Laura muuttaisi mielellään B-societyn visioimaan unelmayhteiskuntaan.

– Pienestä pitäen minutkin on pakotettu heräämään aamuseitsemältä, vaikka ulkona olisi kuinka pimeää tai takana ihan liian vähän unta. Olisi aika mahtavaa totella herätyskellon sijasta omaa luonnollista rytmiä.

Mediatekniikan opiskelija Peter, 22, puolestaan pelkää vapaa-ajan vähentyvän, jos kouluun kömmittäisiin vasta lähempänä puoltapäivää.

– Aamulla en saa aikaan yhtään mitään hyödyllistä. Ja jos opiskelut venähtäisivät vaikka yhdeksään asti, ei illalla ehtisi edes kaupassa käydä.

B-societyn tavoitteena on kuitenkin koko yhteiskunnan aukioloaikojen pidentäminen: jos työpaikat, koulut ja kaupat olisivat auki vaikkapa aamuseitsemästä puoleenyöhön, ehtisi lounasaikaan päivänsä aloittanut iltavirkkukin vielä mainiosti hoitamaan asiansa.

Totutun kahdeksasta neljään -rutiinin murtaminen näkyisi ihmisten hyvinvoinnin lisäksi myös kassajonoissa ja liikennevaloissa: ruuhkathan häviäisivät, kun kaikki eivät ryntäisi samaan aikaan konttorin ovesta sisään ja ulos.

Tunne oma rytmisi. Tarkkaile itseäsi: mihin aikaan päivästä vireystilasi on huipussaan ja milloin väsymys vaivaa. Käytä tehokkaimmat tunnit kirjastossa istumiseen ja harjoitusten laskemiseen, mutta muista vastapainoksi varata aikaa rentoutumiselle. Älä edes yritä paahtaa silloin, kun tiedät voimavarastojesi olevan vähissä.

Rauhoita aamut. Heräsitpä sitten kuudelta tai kymmeneltä, älä pilaa aamuasi sähläämisellä ja turhalla kiireellä. Anna sekä mielen että kehon herätä päivään kaikessa rauhassa.

Hyödynnä valo. Kaamosmaassa B-ihminen saattaa jäädä pimeiden talvikuukausien aikana kokonaan ilman unihormoni melatoniinin erittymisen katkaisevaa valoa, jolloin unentarve tuntuu paisuvan valtavaksi. Älä huijaa itseäsi, vaan osta aurinko kotiisi eli hanki kirkasvalolamppu.

Räätälöi oma aikataulusi. Valitse aamuluentojen sijasta iltapäivätunteja, lue tenttiin öisin – akateeminen vapaus on B-ihmisen elämän parasta aikaa! Ennen kaikkea kannattaa lopettaa stressaaminen epäsovinnaisesta elämänrytmistä ja kuunnella konservatiivisten asenteiden asemesta oman sisäisen kellonsa tikitystä.

(Lähteet: B-society, YTHS, Työterveyslaitos, TTY:n opintopsykologi Milla Saarivaara)

Aikainen herätys tekee koululaisista tyhmempiä, päättelivät israelilaisen Yezreel Collegen tutkijat alkuvuodesta tekemässään selvityksessä. Tutkijat jakoivat 8-luokkalaiset kahteen ryhmään, joista toinen tuli kouluun normaaliin aikaan ja toinen sai nukkua tunnin pidempään.

Vuorokausirytmi venyy väliaikaisesti murrosiän alusta parikymppiseksi, jona aikana ihmiset menevät luonnostaan tavallista myöhemmin nukkumaan. Unta tarvitaan silti vähintään saman verran kuin aiemminkin.

Israelilaisteinien älyllistä suorituskykyä mitattaessa selvisikin, että myöhemmin heränneet pärjäsivät koulussa paremmin.

(Lähde: American Academy of Sleep Medicine)