Sosiaalinen media syntyy hyvästä ideasta

Vastoin useiden ohjelmoinnista kiinnostuneiden mielikuvaa verkkopalvelut eivät erotu toisistaan teknisillä ansioilla. Ensisijainen asia on hyvä idea, sillä koodin virheettömyys ei käyttäjiä kiinnosta.

– Tekniikkaa on helpompi kehittää jälkeenpäin kuin huonoa ideaa, sanoo Antero Reis.

Yhden miehen yritystä pyörittävä Reis on lanseerannut kaikkiaan parikymmentä verkkopalvelua, joissa käy kuukausittain noin satatuhatta kävijää. Reis yritti aluksi työstää verkkopalveluprojektejaan päivätyön ohessa, mutta lopulta hän totesi leipätyöstä saatavan korvauksen liian pieneksi käytettyyn aikaan nähden.

– Aivan liian monet ideat nojaavat yhä teknologiaan eivätkä todelliseen tarpeeseen. Teknologia vaan ei ole hyvä bisnes, verkkopalveluja ei myydä tekniikalla. Kyse on erottautumisesta ja erityisesti käyttäjien tarpeiden tunnistamisesta, myötäilee Stephen Lee.

Yhdysvaltalainen, jo vuosikymmenen verran Suomessa asunut Stephen Lee tarkastelee sosiaalisen median ilmiötä hieman erilaisista lähtökohdista kuin Reis. Leen silmäterä on muslimeille suunnattu verkkopalvelu Muxlim.com, jossa vierailee kuukausittain noin kaksi miljoonaa kävijää. Lee on myös yksi Wreckamovie-yhteisön perustajista.

Suomen pieni kielialue on ongelmallinen verkkomedioille. Käyttäjämäärän kasvun rajat tulevat nopeasti vastaan. Lisäksi aktiiviset nettikäyttäjät osaavat englantia yleensä niin hyvin, etteivät he edes kaipaa suomenkielisiä palveluja.

– Suomalaiset markkinat ovat niin pienet, ettei niiden avulla voi juuri tehdä muuta kuin todistaa konseptin toimivuuden. Ei kannata sortua klassiseen ”mennään ensin Suomen markkinoille” -ajatteluun, Lee huomauttaa.

Leen mukaan sosiaalisen median verkkopalvelu voi menestyä Suomessa vain siinä tapauksessa, että sosiaalinen media löytää jonkin erityistarpeen, jota ei voida ilman sosiaalisen median keinoja tyydyttää. Reis on asiasta eri mieltä. Hänen sosiaalinen media on kannattava bisnes Suomen rajojen sisäpuolellakin.

– Suomessa on riittävästi nettikäyttäjiä, mutta usein kasvupaineet pakottavat suuntautumaan ulkomaille. Tosin suomalaiset yritykset myös ostetaan usein ulkomaille, mikäli idea on oikeasti hyvä, Reis toteaa.

Leen mukaan suomenkielisen palvelun julkaiseminen kannattaa ainoastaan silloin, kun palvelu tukee yrityksen muuta bisnestä esimerkiksi markkinoinnin ja viestinnän keinoin.

– Epäilen, etteivät palvelut pysy elossa ilman kunnollista ansaintamallia. On toki hienoa, jos palvelun tekijät pitävät hauskaa ja unohtavat rahan. Koodarien kannattaa silti muistaa, että yrityksen on tarkoitus tuottaa voittoa, Lee sanoo.

Sosiaalinen media vaatii varsin konservatiivisesti ja teknologiavetoisesti ajattelevilta suomalaisilta ajattelutavan muutosta. Suomalaisten täytyy oppia hyväksymään epäonnistuminen, sillä uskallusta ja kokeilunhalua vaativassa sosiaalisen median bisneksessä ei tule onnistumisia ilman epäonnistumisia.

– Useilla menestyneillä ihmisillä on myös epäonnistumisia takanaan. Suomessa ihmisille annetaan usein vain yksi mahdollisuus, Lee huomauttaa.

NOSTO: ”Suomalaiset markkinat ovat niin pienet, ettei niiden avulla voi juuri tehdä muuta kuin todistaa konseptin toimivuuden.”

– Stephen Lee

Hyvä idea eli tarpeen löytäminen ei yksin riitä. Idea pitää osata myös myydä eteenpäin, sillä ideoiden toteuttamiseen tarvitaan yleensä rahaa.

– Myyntityö on tärkein ja aliarvostetuin tehtävä kaikessa bisneksessä. Idean myyminen tulee aina sovittaa kulttuuriympäristöön. Myynti Suomessa on täysin erilaista kuin esimerkiksi myynti Isossa-Britanniassa, muistuttaa Lee.

Myynti ei tarkoita sitä, että ideaa esitellään julkisesti toivoen rahoittajien ilmaantuvan paikalle kassavaroineen.

– Hyvää ideaa tulee varjella. Jos hyvän idean esittelee esimerkiksi nettifoorumilla, niin viikkoa myöhemmin verkossa on jo viisi samaan ideaan pohjautuvaa verkkopalvelua, Reis varoittaa.

Yksi hyvä Suomessa syntynyt idea, jota ei ainakaan toistaiseksi ole myyty ulkomaille, on Muxlim.com. Muxlimin perustaja Mohamed El-Fatatry totesi Suomessa opintoja suorittaessaan, että maailmalla on kysyntää muslimien verkkoyhteisölle. El-Fatatry tarttui tuumasta toimeen ja ennen pitkää opiskelijan harrastusprojekti muuttui bisnekseksi, kun palvelun käyttäjäkunta paisui.

– Todellinen bisnes syntyy globaaleista tuotteista. Muxlim on menestynyt, koska Suomi ei ole missään vaiheessa ollut palvelun markkina-alue. Palvelun kävijöistä 45 prosenttia tulee USA:sta ja 22 prosenttia Isosta-Britanniasta, Lee sanoo.

Globaalin ajattelun merkityksen ohella Muxlimin menestys alleviivaa Leen ja Reisin kommentit hyvän idean tärkeydestä.

Muxlim on vastannut miljoonien ihmisten tarpeeseen. Teknisesti tai visuaalisesti se ei ole koskaan ollut edelläkävijä. Muxlimin idea oli viedä hyväksi koettu palveluajatus uudelle kohderyhmälle.

Hyvän idean voi myös lainata, mikäli omat aivonystyrät eivät leikkaa riittävän terävästi. Facebookin kehittäjien neronleimaus oli pyytää ulkopuolisilta tahoilta hyviä ideoita. Facebook avasi ovensa kolmansien osapuolten kehittämille sovelluksille ja palvelun suosio kohosi taivaisiin.

Facebook on elävä esimerkki siitä, miten asiat rullaavat globaaleilla markkinoilla.

Facebook suunniteltiin alun perin vain paikalliseen käyttöön, mutta yhtäkkiä palvelun kehittäjillä olikin käsissään jymymenestys. Jos suomalainen yritys julkaisee verkkopalvelun vain paikalliseen käyttöön, ei menestys tule ovelle kolkuttamaan.

– Netin ansiosta myös suomalaiset yritykset voivat tavoitella menestystä globaalisti, kenties jonkin pienen kohderyhmän kautta, Lee sanoo.

Hän muistuttaa vielä, että teknologialla ei pitäisi olla ideointivaiheessa minkäänlaista roolia.

Yritykset ymmärtävät sosiaalisen median ensisijaisesti uutena viestintä- ja markkinointikanavana. Sosiaaliset mediat kasaavat kokoon sekä asiantuntijat että asiakkaat. Myös useat suomalaisyritykset ylläpitävät omaa blogia tai suunnittelevat sellaisen julkaisua.

Mahdollisuudet ovat kuitenkin tuntuvasti monipuolisemmat. Yritykset voivat saada paljon iloa irti kuluttajille suunnatuista verkkopalveluista, joissa on usein varsin pitkälle kehitetty teknologia valmiina valjastettavaksi yritysten käyttöön. Esimerkiksi jo aiemmin mainittu Facebook voi toimia työntekijöiden vapaaehtoisena viestintävälineenä. Eri verkkoyhteisöjen kalentereita saa hyödyntää työyhteisöissä.

Useisiin toimipaikkoihin ja jopa eri kulttuurialueille hajautuneille toimistoille blogit ja verkkoyhteisöt voivat olla tehokkain tiedonjakelukanava ja yhteishenkeä nostattava tekijä. Oma lukunsa ovat jo alun perin bisneskäyttöön suunnatut palvelut, kuten verkostoitumiseen tarkoitetut palvelut LinkedIn tai Naymz.

Yrityksen sisältä ulospäin suunnattavien blogien ohella yritykset ovat kiinnostuneet toisensuuntaisesta informaatiosta. Yksityishenkilöjen tapaan myös yritykset haluavat tietää, mitä heistä puhutaan. Keskustelufoorumit, verkkoyhteisöt ja blogit ovat erinomaisia maineseurannan välineitä, vaikkakin massiivisen informaatiotulvan seuranta on hankalaa jopa tarkoitukseen kehitetyillä työkaluilla.

Valitettavasti kaikki yritykset eivät hyväksy suoraan palautetta, vaan pyrkivät muokkaamaan verkkokirjoittelua mielensä mukaiseksi.

TechRepublic-verkkopalvelussa paljastui hiljattain tapaus, jossa eräs tietokonevalmistaja jäi kiinni äänestysten manipuloinnista ja yhtiön omia tuotteita kehuvien viestien kirjoittamisesta. Yhtiö puolusteli tekojaan toteamalla, että kaikki kilpailijatkin toimivat samoin.

Uudet ideat ja kohderyhmät tuskin loppuvat koskaan. Esimerkiksi ikääntyneille suunnatut sosiaaliset mediat loistavat yhä poissaolollaan. Kannattaa myös muistaa, että tällä hetkellä maapallon yli kuudesta ja puolesta miljardista ihmisestä vain runsaat 20 prosenttia käyttää nettiä säännöllisesti.

– Kuulin hiljattain mielenkiintoisen tarinan USA:sta. Lapsettomuusklinikoilta saadusta siemennesteestä syntyneet lapset vanhempineen perustivat verkkoyhteisön, jonka tarkoituksena oli auttaa lapsia löytämään biologisia sisaruksiaan luovuttajanumeron ja klinikkatietojen perusteella. Tällaiselle palvelulle ei ole ollut tarvetta aiemmin, koska potentiaalisten käyttäjien määrä on ollut niin pieni, kertoo Lee.

– Juju on siinä, että koko ajan syntyy uusia tarpeita, joihin sosiaalinen media voi olla paras ratkaisu. Kukaan ei pysty ennustamaan tulevaisuutta, Lee sanoo.