Yritystä perustamassa
Startup-ilmiö leviää maailmalla. Aaltoesin startup-palvelut yhdistävät erimaiden osaajia toisiinsa. Myös Oulussa, Lappeenrannassa ja Tampereella on jatkuvasti kehittyvää startup-toimintaa.
Startupista puhutaan paljon. Ilmiön sanotaan levinneen kulovalkean tavoin, mutta minne se leviää ja kuka siitä hyötyy? Mitä startup edes tarkoittaa?
Oululaisten korkeakoulujen Business Kitchenin vetäjän Johanna Blueminkin mukaan Startup-yrittäjyys tarkoittaa kasvuhakuista alkavan vaiheen liiketoimintaa.
”Tyypillistä startup-yrityksille on hakea nopeassa tahdissa yrityksen tuotteen tai palvelun sopivaa muotoa asiakaspalautteen perusteella, puhutaan ns. Lean-mallista.”
Startup vaihe kestää noin kolme ensimmäistä vuotta, ja niitä leimaa yrittäjätiimin sitoutunut kehittäminen ja työ tuotteen, markkinoinnin, myynnin ja rahoituksen hakemisen parissa.
Bluemink huomauttaa, että startup-yrityksistä noin yksi kymmenestä onnistuu. Useista startup-yrittäjistä tulee sarjayrittäjiä. Kun ensimmäinen yritys ei lyö läpi, kehitetään uusi yritysidea.
”Toki onnistuminenkin ruokkii uuden yritystoiminnan perustamista.”
Keittiöitä, saunoja ja keskuksia
Ouluun perustettiin syksyllä 2012 Business Kitchen, eli korkeakoulujen kasvuyrittäjyyskeskus, jonka vetäjänä Bluemink toimii. Kyseessä on Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteinen toiminta, jonka taustalla on Oulun Innovaatioallianssi.
”Meillä käy kuukausittain keskimäärin tuhat henkeä, ja vuoden aikana on järjestetty yli 200 erilaista tilaisuutta ja tapahtumaa. Yrityksiä on syntynyt kolmisenkymmentä, ja yrityskehitystä on tehty 25 yrityksen kanssa.”
Samanlaista toimintaa on ympäri Suomea. Maan startup-hypetys näyttää alkaneen Aalto-yliopistosta, jonka StartUp Center on menestyvä ja nopeasti kehittyvä yrityskiihdyttämö. Keskus on toiminut osana kauppakorkeakoulua vuodesta 1997 alkaen Aaltoes on puolestaan johtava startup- ekosysteemi Suomessa ja Pohjois-Euroopassa. Sen perustivat Aalto-yliopiston opiskelijat vuonna 2009. Toiminta alkoi ruohonjuuritason tapahtumista, joissa Aaltoes antoi yrittäjyydestä haaveileville mahdollisuuden perustaa omia tiimejä ja sen jälkeen esitellä ideoitaan kokeneille yrittäjille.
Aaltoesin johtajan Kasper Suomalaisen mukaan Aaltoes on edesauttanut jo yli sadan kasvuyrityksen perustamisessa tapahtumien ja valmennusohjelmien myötä.
”Viidessä vuodessa Aaltoes on onnistunut luomaan Suomeen ainutlaatuisen kasvuyrittäjyysyhteisön ja kehittämään kontaktiverkoston yrityskiihdyttämöihin, opiskelijayhteisöihin ja menestyneisiin yritysmaailman henkilöihin ympäri maailmaa. Yli 10 000 yhteisön tapahtumiin osallistunutta henkilöä osoittavat, että kasvuyrittäjyydelle ja liiketoiminnan aloittamisen tukemiselle on selkeä tarve yhteiskunnassamme.”
Suomalainen selittää Aaltoesin menestystä sillä, että toiminta alkoi opiskelijoiden aloitteesta.
”Kun opiskelijat saavat idean, ei toteutukseen mene kauan aikaa. Sen kun tehdään ja kokeillaan. Epäonnistuminen tarkoittaa, että olet tarttunut mahdollisuuteen onnistua.”
Start-up -aate leviää yhä
Blueminkin mielestä startup-ilmiö on jatkanut leviämistään. Tähän on vaikuttanut rakennemuutos ja talouskriisi. Myös uuden liiketoiminnan perustaminen ja yrittäjyys ovat nousseet enemmän esille viime vuosina.
”Koska työllistyminen isompiin yrityksiin ei ole enää helppoa, on pakko hakea vaihtoehtoja. Uskon, että uusi sukupolvi haluaa valita itse, millaista työtä he haluavat tehdä ja luoda jotain uutta omilla ehdoillaan.”
Myös Lappeenrannan yliopiston Arttu Laasosen mukaan asenneilmapiiri yrittäjyyttä ja startup-yrityksissä työskentelemistä kohtaan on selvästi muuttunut viimeisten vuosien aikana myönteiseen suuntaan. Hän kuitenkin näkee startup-ilmiössä myös huonoja puolia.
”Välillä tuntuu jo siltä, että hype on mennyt hieman liian pitkälle. Kun media hehkuttaa asiaa, monelle syntyy halu olla mukana ilmiössä ja osoittaa olevansa ajan hermolla. Joskus tuntuu, että julkisen sektorin käyttämille resursseille ei ole mitään kriteerejä. Tämä johtaa siihen, että yrittäjyyden tukemiseen tarkoitettu raha valuu ympärillä pörrääville konsulteille ja virkamiehille, jotka paketoivat palvelunsa ajan hengen mukaiseen pakettiin.”
Kehitystä ympäri Suomea
Blueminkin mukaan startup-yrittäminen on parin kolmen vuoden aikana kehittynyt Oulun suunnalla hurjaa vauhtia. Yrittäjyyden toimintaympäristö on muotoutunut ja toiminta uusien yritysten synnyttämiseksi ja tukemiseksi on aktiivista.
”Oulun seudulla Nokian ja ICT-alan murroksen myötä on muutaman vuoden aikana syntynyt kolmisensataa startup yritystä, joiden työllistävä vaikutus on 1000–1500 henkilön luokkaa.”
Tilanne on Laasosen mukaan hyvä myös Lappeenrannassa, jossa opiskelijoiden yrittäjyysyhteisö palvelee sekä yliopistoa että ammattikorkeakoulua.
”Tilanne paranee koko ajan. Toivomme, että joidenkin vuosien kuluttua ekosysteemistä löytyy yhä useampia sarjayrittäjiä, jotka kokemuksellaan ja esimerkillään innostavat ja auttavat uusia toimijoita mukaan kuvioihin.”
Lappeenrannassa on omat tukipalvelut tutkimuslähtöisille yritysaihioille, ja painopiste on siirtymässä teknologian lisensoinnista uusien yritysten perustamiseen.
Mistä rahoitus?
Rahoitus on keskeinen osa startup-yrittäjyyttä, sillä yritystoiminnan kasvattaminen nopeassa tahdissa vaatii pääomaa. Rahoitusta tarvitaan yleensä tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen.
Blueminkin mukaan rahoittaja voi tulla kuvioihin jopa ennen yrityksen perustamista, mutta tyypillisimmin ensimmäisen parin kolmen vuoden aikana, kun pilottituote tai -palvelu ja ensimmäiset asiakkuudet ovat toteutuneet.
”Sijoittajan näkökulmasta on keskeistä varmistua yrittäjätiimin sitoutumisesta ja kyvystä hakea toimivaa liiketoimintamallia. Myös IPR-kysymykset pitää selvittää ja ovat tärkeitä yrityksen arvon määrittämisessä.”
Rahoitusta haetaan usein ”pitchaamalla” eli pitämällä hissipuhe sijoittajalle. Mikäli sijoittajien kiinnostus herää, alkavat neuvottelut, jotka tyypillisesti kestävät useita kuukausia. Tänä aikana seurataan idean ja yrittäjätiimin etenemistä ja arvioidaan yrityksen arvoa mahdollista sijoitusta varten.
”Tuntumani on, että hyvien tiimien hyviin liikeideoihin on mahdollista saada rahoitusta, ja julkisilla yritystukimuodoilla yksityisen rahan määrä voidaan jopa tuplata”, Bluemink pohtii.
Hän muistuttaa kuitenkin, että yrityksen lopullisen menestymisen ratkaisee rahoituksen sijaan toinen hyvin yksinkertainen asia: ostaako yrityksen tuotetta riittävän moni.
TEKES TUKEE STARTUPEJA
Innovaatiorahoituskeskus Tekes on toiminut vuodesta 1983. Viestintäpäällikkö Josi Tikkasen mukaan startup-ilmiö alkoi näkyä selvästi Tekesin toiminnassa vuoden 2007 jälkeen. Tekesillä on nykyään oma Nuoret yritykset -vastuualue, joka keskittyy myöntämään rahoitusta alle 6-vuotiaille yrityksille.
Kysyntä on kasvanut. Vuonna 2005 keskus rahoitti startupeja vain noin 40 miljoonalla eurolla, mutta viime vuonna luku ylsi jo noin 133 miljoonaa euroon.
Tikkasen mukaan rahoitusta sai viime vuonna runsaat 480 nuorta yritystä. Hakemuksia jätettiin yli 800. Hän muistuttaa, että Tekesin rahoitus on aina projektikohtaista. Projektin kuluista vähintään 25 prosenttia on katettava muulla rahoituksella.
Tekes on tarkka siitä, kenelle rahaa myönnetään. Vain lupaavimmat yritykset saavat keskukselta apua. Rahoituksen saamisen jälkeen yrityksen pitää selvitä kaikista sovituista tavoitteista. Kaikkea rahoitusta ei siis anneta kerralla ja hanat voidaan sulkea, mikäli sovitut tavoitteet eivät täyty.
”Aloitteleva yrittäjä ottaa yleensä yhteyttä Tekesin asiantuntijaan, jonka kanssa pohditaan yrityksen potentiaalia ja sitä, missä vaiheessa yritys on. Mikäli yritys päätyy hakemaan rahoitusta, niin asian valmistelee hankeryhmä. Ryhmään on koottu mahdollisimman monipuolinen asiantuntemus. Ryhmä tekee esityksen rahoituksesta tai hakemuksen hylkäämisestä päätöksentekijälle.”
Aloitteleva yritys voi hakea tilanteensa mukaan tukea kolmesta seuraavasta rahoituksesta. Yleensä yritys kulkee kaikki vaiheet läpi ensimmäisestä aloittaen.
Ensimmäisenä on kansainvälisen kasvun suunnittelun vaihe, joka on tarkoitettu vastaperustetuille yrityksille.
”Rahoituksen avulla yrityksen pitäisi selvittää kansainvälinen markkina- ja kasvupotentiaali, varmistaa asiakastarve tapaamalla asiakkaita ja arvioida omaa tiimiään”, Tikkanen kertoo.
Toisena on tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus. Rahoituksella yritys voi kehittää tuotettaan todettuun markkinatarpeeseen sopivaksi.
Kolmantena on Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitus. Se on tarkoitettu kaikkein lupaavimmille alle 6-vuotiaille yrityksille. Rahoitus voi kohdistua koko liiketoiminnan kehittämiseen ja kansainvälistymiseen.
Teksti: Johanna Nykopp // Kuvitus: Flukso.
