Ylös tuolista!
Liikuntafysiologi Arto Pesola
Terveyssuositusten mukaan ihminen saisi istua vain kuusi tuntia päivässä. Suurin osa suomalaisista ylittää sen kirkkaasti. Liikuntafysiologi Arto Pesola haastaa sinut vaihtamaan istumisen aktiiviseen arkeen.
Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, kuinka monta tuntia päivästäsi kuluu istuen? Koulut, toimistot, koti, ja monet muut sisätilat on kaikki suunniteltu istumista ajatellen. Istumisesta on tullut nykyihmiselle niin normaali olotila, ettei sitä kyseenalaista kukaan.
Paitsi liikuntafysiologi Arto Pesola.
Pesola tekee parhaillaan väitöskirjatutkimusta istumisen vähentämisen terveyshyödyistä Jyväskylän liikuntabiologian laitoksella. Tänä vuonna häneltä on ilmestynyt myös kirja Luomuliikunnan vallankumous.
Pesolan mukaan nyky-yhteiskunta on ympäristönä terveyshaaste, sillä ihminen ikään kuin pakotetaan passiivisuuteen joka puolella. Pesola haastaa nykymallin ja uskoo muutokseen. Mitä enemmän uutta tutkimustietoa istumisen terveyshaitoista tulee, sitä suurempi paine on muokata toimistoja, kouluja ja muita ympäristöjä aktiivisuutta tukeviksi.
”Fyysinen hyvinvointi on yrityksen kilpailuetu ja työympäristö on yksi kilpailutekijä”, Pesola huomauttaa. Eli jos istuminen on terveyshaitta, paljon töissä istuvat jaksavat huonommin kuin aktiivisesti työpäivän aikana liikkuvat ihmiset.
”Kaikista tehokkain keino ist
umisen haittojen välttämiseksi on nousta tuolista ylös. Muutaman minuutin tauko istumisesta puolen tunnein välein on jo muutos, joka näkyy terveydessä”, Pesola neuvoo.
Pelkästään seisomaan nouseminen nostaa energiankulutusta 13 prosenttia. Tauon aikana on hyvä myös kävellä.
Työskentely- ja opiskelutapojen muuttaminen istuvista aktiivisiksi ei ole aina helppoa. Hyvä alku on oma asenne, mutta myös ympäristöä on syytä muuttaa.
”Minulla on yliopistolla seisomatyöpiste, ja kahvitauot tulee myös seisottua. Luennolla menen usein salin takaosaan, jolloin voin seisoa osan ajasta”, Pesola kertoo.
Suositeltava istumisen määrä vuorokaudessa on kuusi tuntia. Se tarkoittaa siis sekä koulu-, työ että vapaa-ajalla tapahtuvaa istumista. Suurin osa suomalaisista ylittää tämän kirkkaasti.
Istuminen on kansanterveydellinen ongelma
Istumisen terveyshaitat uhkaavat jo niin pahasti suomalaisten hyvinvointia, että opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa ovat ottaneet asiaan kantaa. Sosiaali- ja terveysministeriön tänä vuonna julkaisema Muutosta liikkeellä! -julkaisu linjaa tavoitteekseen sen, että istumisen kokonaisaikaa onnistutaan vähentämään kaikissa ikäluokissa. Se tarkoittaa päiväkotien, koulujen, opiskelu- ja työpaikkojen päivärytmin osittaista uudelleensuunnittelua.
”Toimistoympäristöjen kuten koulujen muuttuminen on ihan väistämätön juttu. Varsinkin nyt, kun hallituksen tasolla on otettu asiaan kantaa. Puhutaan, että se jopa rapauttaa Suomen kilpailukykyä”, Pesola sanoo.
Pesola puhuu paljon luomuliikunnasta, joka on melkein sama asia kuin arki- tai hyötyliikunta. Mutta siinä kuin hyötyliikuntaa on kävellä portaat ja pyöräillä töihin, luomuliikunta on mitä tahansa lihasten aktivoimista. Kuten nyt vaikka istuma-asennosta seisomaan nousemista.
”Joka kerta, kun nousee penkistä, suuret lihakset aktivoituvat. Insuliinin teho paranee, ja verestä rasvoja lihaksiin siirtävät entsyymit aktivoituvat.”
Toimistoissa hyvä tapa muuttaa työskentelytapoja on ryhtyä pitämään kävelypalavereita tai seisoa kahvitaukojen ajan. Jos on tarvetta puhua pidempään puhelimessa, samalla voisi lähteä kävelylle vaikka ulos. Pesolan mukaan jo se, että lounaan jälkeen kävelee kahville viereiseen puistoon, on hyvä asia.
Monet istumistyötä tekevät kuvittelevat, että muutaman kerran viikossa suoritettu kuntoliikunta korvaa passiivisen ajan. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Vaikka kuntoliikunta onkin erittäin tehokas keino ylläpitää kuntoa ja edistää terveyttä, muutama kerta viikossa ei riitä kompensoimaan pitkiä, passiivisia työpäiviä.
”Kokonaisaktiivisuus on väestötasolla vähentynyt niin paljon, ettei pelkkä kuntoliikunta paikkaa sitä aukkoa. Aika harva täyttää muutenkaan kuntoliikuntasuositusta, joka on viisi kertaa viikossa vähintään puoli tuntia”, Pesola huomauttaa.
Oman terveyden edistämiseksi ensimmäinen askel on siis arkiaktiivisuuden lisääminen, jota erillinen kuntoliikunta tukee loistavasti.
”Toimistotyöntekijät ovat keskimäärin 78 prosenttia työajastaan passiivisia. Tuolista ylösnouseminen ei olekaan helppoa, mutta aktiivinen arki ruokki itseään positiiviseen suuntaan”, Pesola kannustaa.
Teksti: Helena Hyvönen // Kuvat: Pekka Rötkönen.
